Iiro Törmä

Tutkija: Valtio kiristää otettaan kansalaisista – aktiivimalli yksi esimerkki

21.5.2018 16.03

Riikka Suominen

Valtion ote kansalaisista kiristyy, sanoo kulttuurihistorian tutkija Mona Mannevuo Turun yliopistosta.

Hänestä ilmiön huomaa siitä, miten nuoria kontrolloidaan.

”18-vuotias sukulaistyttö oli hetken työttömänä lukion jälkeen. Työvoimaviranomaiset soittivat hänelle, vaikkei hän ollut hakenut mitään tukia”, Mannevuo kertoo.

Hänen omana opiskeluaikanaan 2000-luvun alkupuolella opiskelijoilla ei ollut kiire valmistua. Nuoret pitivät välivuosia, opiskelivat eri aineita ja lähtivät välillä ulkomaille.

Työttömiä velvoittava aktiivimalli ja sosiaaliturvan leikkaaminen aktivointitoimien ulkopuolelle jääneiltä ovat osa valtion ja kansalaisen valtasuhteen kiristymistä.

Vastikkeellisuudesta puhutaan enemmän kuin pari vuotta sitten. Yhä useammin nostetaan esiin, että työttömän tulee tehdä työttömyyskorvauksen eteen työtä. 

”Ihmisen tulee olla koko ajan toimelias ja mieluiten näkyvillä julkisessa tilassa. Muuten häntä pidetään vähän epäilyttävänä”, Mannevuo sanoo.

Kiristysten taustalla voi olla politiikkojen näkemys siitä, että aika on taloudellisesti tiukka, Mannevuo arvioi.

”Esimerkiksi presidentti Sauli Niinistö on puhunut oleskeluyhteiskunnasta, johon meillä ei ole varaa.”

Mannevuosta julkisessa keskustelussa esiintyvä väite siitä, että suomalaiset olisivat tottuneet siihen, ettei yhteiskunnassa tarvitse tehdä mitään, on virheellinen.

Suomen työttömyyspolitiikkaa oli pitkään esimerkiksi niin kutsuttu lapiolinja.

”Vuoteen 1973 saakka oli normaalia lähettää ihmiset toiselle puolelle maata rakentamaan tietä. Olot olivat kurjat.  Nykyinen ihmiskuvan julmuus ei ole siis mitään uutta tai yllättävää”, Mannevuo sanoo.

Suomalaiseen mentaliteettiin liittyy kurin vaatimus.

”Jos esimerkiksi peruskoulussa on ongelmia, pidetään nopeasti syynä liian vähäistä kurinpitoa. Suomalaisilla on myös vahva auktoriteettiusko, josta presidentti Niinistönkin suuri suosio voi kertoa”, Mannevuo sanoo Vihreän Langan Puhekupla-podcastissa.

Aktivointitoimet koskevat työttömiä, mutta ihmisten kontrollointi voi tulla myös yritysmaailmaan.

Aivosähkökäyrät antavat mahdollisuuden tarkkailla työntekijöitä. Ihmiset ovat kiinnostuneita mittaamaan aktiivisuuttaan ja untaan.

”Ihmistä, joka tuottaa itsestään tietoa, on mahdollista valvoa”, Mannevuo sanoo.

Koko podcastin voi kuunnella täältä. Jaksossa keskustellaan muun muassa siitä, miksi poliitikot epäilevät perustulon laiskistavan ihmisiä ja vaikuttaako poliitikkojen ihmiskuva siihen, millainen perustulo Suomeen ensi vaalikaudella kehitetään.

aktiivimalli  sosiaaliturva  perustulo  Puhekupla  työllisyys  työttömyysturva 

Tweet